Blogi

KRYPTOVALUUTAT

20.07.2021

SUURET YHTIÖT MUKANA

Tesla ilmoitti alkuvuodesta ostaneensa 1,5 miljardilla dollarilla Bitcoinia ja alkavansa hyväksymään sitä maksuvälineenä. Myöhemmin yritys lakkasi hyväksymästä Bitcoinia maksuvälineenä, mutta ei kuitenkaan myynyt positiotaan. Myös teknologiayhtiö MicroStrategy on saanut kryptovaluuttaostojen myötä paljon näkyvyyttä alan uutisoinnissa. Yhtiö omistaa jo 92 000 Bitcoinia, ja on tällä hetkellä hakemassa 400 miljoonan dollarin rahoitusta ostaakseen lisää.   

Ehkä vuoden suurimpana uutisena on kuitenkin El Salvadorin päätös tehdä Bitcoinista virallinen maksuväline. Kaikkien El Salvadorissa toimivien yritysten on siis pian hyväksyttävä Bitcoinia maksuvälineenä, jos asiakas haluaa sillä maksaa. Päätöksen tarkoituksena on auttaa maan kansalaisia pääsemään paremmin mukaan taloudelliseen toimintaan, sillä jopa 70 %:lla ei ole pankkitunnuksia. Päätös helpottaa myös ulkomailla työskenteleviä maan asukkaita lähettämään rahaa kotimaassa asuville perheilleen. Maailman pankin tilastojen mukaan El Salvadoriin tehtyjen rahasiirtojen keskimääräinen kustannus oli 2,9 % vuonna 2020. El Salvadorin talous on hyvin riippuvainen ulkomailta tulevista rahasiirroista, ja Bitcoin voi laskea rahasiirtojen kustannuksia merkittävästi.

 

MIKÄ ON KRYPTOVALUUTTA

Kryptovaluutta on vertaisverkossa toimivaa digitaalista valuuttaa, jonka toiminta perustuu kryptografiseen salaukseen. Useimmat kryptovaluutat perustuvat lohkoketjuteknologian pohjalta rakennettuun hajautettuun tietokantaan, joka mahdollistaa luottamuksen rakentamisen tuntemattomien osapuolien välille ilman kolmatta osapuolta. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Bitcoineilla voit siirtää varallisuutta niin, ettei transaktion toteuttamiseen tarvita kolmatta osapuolta, kuten pankkia.

Tässä kirjoituksessa tarkastelu on pääosin rajattu tunnetuimpaan, käytetyimpään ja markkina-arvoltaan suurimpaan kryptovaluuttaan, eli Bitcoiniin, jotta kirjoitus pysyisi kohtalaisen lyhyenä.

Bitcoin sai alkunsa vuonna 2008, kun nimimerkki Satoshi Nakamoto julkaisi siihen liittyvän esittelypaperin otsikoituna nimellä ”A Peer-to-Peer electronic cash system”. Sittemmin uusia kryptovaluuttoja on tullut markkinoille tuhansittain. Kryptovaluuttojen hintoja seuraavan Coinmarketcap-sivuston mukaan markkinoilla on tällä hetkellä 10 389 eri kryptovaluuttaa. Todellisuudessa luku on hieman suurempi, koska kaikkia kryptovaluuttoja ei ole listattu kyseiselle sivustolle.

Kryptovaluutoille tyypillistä on se, että ne eivät ole minkään keskuspankin tai virallisen tahon liikkeeseen laskemia eikä takaamia, kuten esimerkiksi dollarit ja eurot. Niillä ei myöskään ole laillisen maksuvälineen asemaa (pl. El Salvador), eikä niitä kohdella oikeudellisesti samalla tavalla kuin virallista valuuttaa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että yritysten ei ole pakko hyväksyä niitä maksuvälineenä.

Bitcoinin liikkeellelasku on matemaattisesti määritetty niin, että markkinoille tulee uusia Bitcoineja noin joka kymmenes minuutti. Yksinkertaisuudessaan tämä tapahtuu niin, että ”louhijat”, jotka tukevat verkkoa tietokoneresursseillaan, saavat toiminnastaan palkkioksi lohkopalkkioita. Alkuperäinen lohkopalkkio oli 50 Bitcoinia, mutta palkkio puoliintuu joka neljäs vuosi. Tällä hetkellä lohkopalkkio on 6,25 Bitcoinia, eli vuorokaudessa liikkeeseen lasketaan noin 900 Bitcoinia. Lohkopalkkio puoliintuu seuraavan kerran vuonna 2024, jolloin uudeksi lohkopalkkioksi muodostuu 3,125 Bitcoinia. Yhtälön seurauksena maksimimäärä, joka Bitcoineja tulee koskaan olemaan, on 21 miljoonaa kappaletta.

Niille, joita Bitcoinin tekninen puoli kiinnostaa enemmän, suosittelen lukemaan aloittelijaystävällisen kirjan nimeltä ”Bitcoinia keksimässä”.

 

KRYPTOVALUUTTA MAKSUVÄLINEENÄ

Kryptovaluuttojen käyttö maksuvälineenä yleistyy koko ajan. Ala kehittyy nopeasti ja myös maksujen helpottamiseksi on kehitetty erilaisia palveluita. Jos yrityksesi on kiinnostunut vastaanottamaan kryptovaluuttamaksuja, onnistuu se helpoiten kolmannen osapuolen, kuten OpenNoden, Coinpaymentsin tai Bitpayn tarjoaman maksupalvelun kautta.

Kryptovaluuttojen hyväksyminen maksutapana voi auttaa houkuttelemaan uusia asiakkaita, sillä kuluttajat arvostavat monipuolista maksutapavalikoimaa. Jos yrityksesi haluaa vastaanottaa Bitcoin-maksuja, ehkä helpoimman ja kattavimman ratkaisun siihen tarjoaa OpenNode. Palvelu mahdollistaa sekä laskuttamisen, verkkokauppamaksut että maksut paikan päällä fyysisessä liikkeessä. Fyysisessä liikkeessä käytännöllisenä maksupäätteenä toimii esimerkiksi iPad, joka näyttää asiakkaalle QR-koodin sisältävän maksupyynnön. Asiakas maksaa avaamalla Bitcoin-lompakkonsa ja skannaamalla koodin.

Verkkokaupoilla on mahdollisuus käyttää myös suomalaista Coinmotionin maksupalvelua, joka toimii yhteistyössä Coinpaymentsin kanssa. Palvelun avulla voit hyväksyä jopa 1 500 erilaista kryptovaluuttaa. Sekä Coinmotion että OpenNode mahdollistavat halutessasi kryptovaluuttamaksujen automaattisen vaihdon euroiksi. Näin ollen voit laajentaa verkkokauppasi maksutapavalikoimaa hyväksymällä maksuksi kryptovaluuttaa, mutta vältät esimerkiksi volatiliteettiriskin sekä kryptovaluuttojen säilyttämisestä aiheutuvan päänvaivan.

Vaikka kiinnostus kryptovaluuttoihin on nousemassa, näyttäisi Suomessa kryptovaluuttojen käyttö maksuvälineenä ainakin toistaiseksi olevan vielä harvinaista. Yksi syy on varmasti se, että kryptovaluutat ovat ominaisuuksineen vielä melko vieraita useimmille kauppiaille. Asiaa hankaloittaa myös verotus, sillä maksaminen realisoi kryptovaluuttojen arvonnousun verotettavaksi. Nykyinen verotuskäytäntö ei siis ainakaan kannusta maksamaan ostoksia kryptovaluutalla, jonka arvo on noussut.

Esimerkki 1:

Yritys hyväksyy Bitcoinia maksuvälineenä ja käyttää sitä myös itse ostoksissaan.

Yritys saa myymästään tuotteesta maksuna 0,1 Bitcoinia, jolloin 1 Bitcoin maksaa 10 000 euroa.

Myöhemmin yritys ostaa suoritteita 0,1 Bitcoinilla, jolloin yksi Bitcoin maksaa 15 000 euroa. Ostotapahtuma realisoi Bitcoinin arvonnousun, ja yrityksen on maksettava veroa 500 euron (0,1 * 15 000 € – 0,1 * 10 000 €) luovutusvoitosta.

 

KRYPTOVALUUTAT SIJOITUSKOHTEENA

Tällä hetkellä kryptovaluuttoja käytetään enemmän sijoituskohteena kuin valuuttana. Merkittävät arvonnousut ovat houkutelleet markkinoille isoa riskiä sietäviä sijoittajia/spekuloijia. Riskin ottamisesta onkin viime aikoina palkittu, sillä viimeisen vuoden aikana kryptovaluuttojen kokonaismarkkina-arvo on noussut 270 miljardista dollarista 1 500 miljardiin dollariin, eli noin 5,5-kertaistunut.

Viime vuosien aikana monet muut kryptovaluutat, ns. altcoinit ovat pystyneet jopa päihittämään Bitcoinin arvonnousun. Kryptovaluuttamarkkinoiden riskinottohalukkuudesta kertoo paljon se, että esimerkiksi meemiksi luotu kryptovaluutta Dogecoin on vuoden alusta tähän päivään mennessä noin 66-kertaistunut. Kryptovaluutat voivat siis toimia sijoituskohteena hyvin riskiä sietäville sijoittajille ja korvauksena riskille tarjoavat parhaimmillaan mahdollisuuksia jopa moninkertaistaa sijoitettu pääoma.

Suurin osa kryptovaluutoista tulee ajan kanssa kuitenkin todennäköisesti menettämään arvonsa. Markkinoilla ei yksinkertaisesti ole tarvetta yli 10 000:lle kryptovaluuttaprojektille. Vaikka joillakin kryptovaluutoilla on potentiaalia nostaa arvoaan ratkaisemalla reaalimaailman ongelmia, ovat useimmat kryptovaluuttaprojektit kuitenkin hyödyttömiä, ja niiden arvo puhtaasti spekulatiivista. Ihmiset ostavat niitä, jotta voisivat myydä ne kalliimmalla tulevaisuudessa -- toisen voitto on toisen häviö, eli pelataan nollasummapeliä sen aikaa, kun peliväline on olemassa.

Myös Bitcoinia ostetaan useimmiten spekulatiivisessa mielessä. Voidaan kuitenkin argumentoida, että sillä on myös reaalista arvoa, kuten El Salvadorin tapaus osoittaa. Kysyntää on etenkin kehittyvissä maissa, joille inflaatio-ongelmat ovat tyypillisiä. Esimerkiksi Venezuelassa korkea inflaatioaste on houkutellut maan kansalaisia vaihtamaan arvoaan menettävää paikallista valuuttaa Bitcoiniin (Nasdaqin artikkeli). Bitcoin toimii vaihtoehtoisena valuuttana maalle, jossa hyperinflaatio on tuhonnut paikallisen valuutan aseman arvonsäilyttäjänä ja köyhdyttänyt ne, jotka ovat pitäneet säästöjään kyseisessä valuutassa.

Myös Euro-alueella ja Yhdysvalloissa inflaatio on kiihtynyt koronapandemian myötä aloitettujen elvytysohjelmien vaikutuksesta. Euroalueella inflaatio on pysynyt keskuspankin pitkän ajan tavoitteen mukaisena noin 2 %:ssa, mutta Yhdysvalloissa inflaatio nousi jo 5 %:iin. Keskuspankkien taseet ovat kasvaneet ennätysnopeaa tahtia ja yhä useammat Bitcoiniin sijoittavat ovat alkaneet mieltämään sen arvonsäilyttäjäksi ja vedoksi inflatorista rahapolitiikkaa vastaan.

Kuva 1 - Eurojärjestelmän konsolidoitu tase 4.6.2021 (miljoonaa euroa)

Kuva 2 - Yhdysvaltain keskuspankin konsolidoitu tase 26.5.2021 (miljoonaa dollaria)

Rahan määrän kasvu aiheuttaa inflaatiota, joka laskee rahan ostovoimaa. Voi olla siis loogista ajatella, että vapaan markkinatalouden voimien seurauksena syntynyt vaihtoehtoinen valuutta, jonka liikkeeseenlaskua on teknologisesti rajoitettu, toimii inflaatiosuojana heikentyvää perinteistä valuuttaa kohtaan.

Yllä olevasta kuvasta nähdään, että viimeisen vuoden aikana EKP:n tase on kasvanut noin 5,7 biljoonasta eurosta 7,9 biljoonaan euroon. Yhdysvaltain keskuspankin tase on melkein tuplaantunut vuoden aikana. Samalla aikavälillä Bitcoinin hinta on noussut 9 500 dollarista 37 000 dollariin, eli noin 4-kertaistunut. Tämän perusteella yksistään ei voida kuitenkaan vielä todistaa Bitcoinin onnistumista arvonsäilyttäjänä. On myös otettava huomioon, että muutkin sijoituskohteet ovat viime vuoden aikana performoineet erinomaisesti. Esimerkiksi 500:sta suurimmasta yhdysvaltalaisesta yrityksestä koostuva S&P 500 indeksi on viimeisen vuoden aikana noussut 41 %, osakkeiden vuotuisen keskimääräisen reaalituoton ollessa noin 7 %. Viimeinen vuosi on siis muillakin kuin kryptovaluuttamarkkinoilla ollut poikkeuksellisen hyvä, kun katsotaan tuottoja. Bitcoin voi kuitenkin olla harkitsemisen arvoinen sijoituskohde esimerkiksi niille, jotka uskovat inflaation kiihtyvän.

 

KRYPTOVALUUTTOJEN RISKIT

Markkinoilla ei ole ilmaisia lounaita, joten isojen tuottojen mukana tulee käytännössä aina isot riskit.

Volatiliteetti. Yksi suurimmista riskeistä kryptovaluuttoihin sijoittaessa on niiden volatiliteetti, eli hinnan vaihtelu. Esimerkiksi Bitcoinin historiaan mahtuu useita yli 50 prosentin korjausliikkeitä. Esimerkkinä mainittakoon vuoden 2017 joulukuussa alkanut laskumarkkina, jonka aikana Bitcoinin hinta laski noin 20 000 dollarista 3 800 dollariin, eli noin 80 %. Useat muut kryptovaluutat laskivat tuona aikana vielä enemmän. Tähän mennessä Bitcoinin hinta sekä kryptovaluuttojen kokonaismarkkina-arvo ovat aina ajan kanssa nousseet edellisten huippujen yli, mutta menneisyyden tuotot eivät takaa tulevaisuuden tuottoja.

Huijaukset. Spekulatiivisten sijoittajien ohella kryptovaluutat ovat houkutelleet myös paljon opportunistisia huijareita. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia kryptovaluuttoja, joiden ainoa käyttötarkoitus on viedä uhkapelaajien ja hyväuskoisten rahat. Nyrkkisääntönä voitaisiin sanoa, että riski kasvaa koko ajan mitä alemmas Coinmarketcapin sivustoa selaa.

Hakkeroinnit. Yksi huomioon otettavista riskeistä on myös lompakon tai pörssin hakkerointi. Jos säilytät kryptovaluuttoja kaupankäynti pörssissä, on aina olemassa riski sille, että pörssi joutuu hakkeroinnin kohteeksi. Tunnetuin tapaus on vuonna 2014 tapahtunut Japanilaisen Mt. Gox -pörssin hakkerointi, jossa pörssiltä onnistuttiin hakkeroimaan peräti 740 000 Bitcoinia. Tämä johti pörssin kaatumiseen. Myös lompakkopalvelut voivat joutua hakkeroinnin kohteeksi. Jos kyse on suurista summista, kryptovaluutat olisi aina hyvä säilyttää hardware-lompakossa (ns. kylmälompakko), joka on turvassa online-hyökkäyksiltä. Lisätietoa lompakoista löytyy bitcoinkeskuksen sivustolta.

51 % hyökkäys. Kryptovaluuttoihin liittyy myös riski altistua ns. 51 % hyökkäykselle. Esimerkiksi Bitcoinin käyttämässä Proof of Work konsensusalgoritmissa hyökkäyksen toteuttaminen vaatisi, että hyökkääjä onnistuisi saamaan haltuunsa yli 50 % verkon laskentatehosta. Hyökkäyksen onnistuessa, hyökkääjät voisivat peukaloida lohkoketjua ja esimerkiksi perua lähetettyjä transaktioita. Hyökkäyksen onnistuminen todennäköisesti hajottaisi luottamuksen valuuttaan ja seurauksena valuutan arvo voisi laskea merkittävästi.

51 % hyökkäyksen toteuttamista Bitcoin verkkoon voidaan pitää epätodennäköisenä, koska se tulisi hyökkääjälle äärettömän kalliiksi. Tämä johtuu louhintalaitteiden hinnasta ja louhinnan suuresta sähkönkulutuksesta. On arvioitu, että pelkästään hyökkäyksen toteuttamiseksi tarvittavan louhintalaitteiston hankkiminen maksaisi jopa 5,5 miljardia dollaria. Tämän jälkeen hyökkääjän olisi vielä käytettävä paljon sähköä louhimiseen ylläpitääkseen hyökkäystä. Sähkönkulutuksellakin on siis oma funktionsa -- se suojaa verkkoa. Mitä enemmän sähköä verkko kuluttaa, sitä kalliimpaa on hyökätä verkkoa vastaan.

Monen alhaisen markkina-arvon omaavan kryptovaluutan turvallisuus on kuitenkin Bitcoiniin verrattuna suojattuna paljon alhaisemmalla laskentateholla, joka tarkoittaa sitä, että hyökkäyksen toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset ovat merkittävästi alhaisemmat. Muutamiin kryptovaluuttoihin (esim. Ethereum Classic, Verge ja Bitcoin Gold) 51 % hyökkäyksiä onkin toteutettu onnistuneesti.

 

HUOMIOITAVAA

Jos haluat käydä yrityksen kautta kauppaa kryptovaluutoilla, et tarvitse LEI-tunnusta, toisin kuin arvopaperikaupankäynnissä. Kaupankäynnin volyymin ollessa suurta, kannattaa kaupat hoitaa Coinmotionin tapaisen välittäjän sijaan kryptovaluuttapörssissä, kuten Binancessa, jossa kaupankäyntikulut ovat välittäjiin verrattuna merkittävästi alhaisemmat.

Kryptovaluutoista saadut realisoituneet luovutusvoitot ovat aina verotettavaa tuloa riippumatta siitä, miten kryptovaluutat on hankittu. Luovutustappioiden vähennyskelpoisuus riippuu kryptovaluuttoihin liittyvän toiminnan luonteesta sekä verovelvollisen oikeudellisesta muodosta. Jos käyt kryptovaluutoilla aktiivisesti kauppaa tai esimerkiksi ostat niitä ylimääräisillä kassavaroilla tilapäisessä tarkoituksessa (alle vuoden sijoitus), on mahdolliset tappiot vähennyskelpoisia muista elinkeinotoiminnan tuloista. Samaten jos hyväksyt kryptovaluuttoja maksuvälineenä, on arvonalentumiset vähennyskelpoisia.

Useimmilla osakeyhtiöillä ja muilla TVL 3 §:ssa mainituilla yhtiöillä realisoituneet tappiot ovat lähtökohtaisesti vähennyskelpoisia kaikista elinkeinotoiminnan tuloista, riippumatta kryptovaluutoilla tapahtuvan toiminnan luonteesta. Poikkeuksena on kuitenkin pitkän aikavälin (yli vuoden) sijoitukset, joita verottajan tulkinnanvaraisten ohjeiden perusteella saatetaan verottaa tuloverolain mukaan. Tällöin kryptovaluuttojen realisoituneet luovutustappiot eivät ole suoraan vähennyskelpoisia muista elinkeinotoiminnan tuloista. Tappion voi kuitenkin vähentää muista tuloverolain mukaan verotettavista voitoista verovuonna tai viitenä sitä seuraavana vuonna.

Muilla kuin TVL 3§:ssa mainittavilla yhtiöillä, esimerkiksi liikkeen- tai ammatinharjoittajilla myös esimerkiksi henkilökohtaisen tulolähteen varoilla ostettujen kryptovaluuttojen arvonalentumisia kohdellaan tuloverolain mukaisesti yllä mainitulla tavalla.